Vaihtoehto vaippakakulle

"Vaippaleivonnaiset" saivat jatkoa, kun kasasin hitusen poikamaisempaa mallia ystäväni viime viikonlopun vauvakutsuille. Kaverini löysi Etsyn kautta kuvan, jossa perinteisemmän kakun sijaan vaipoista oli loihdittu komia moottoripyörä! Ohjeita moisen kulkuvälineen perään en lähtenyt tällä kertaa etsimään vaan kuvaa katselemalla koitin keksiä oman version moottoripyörän toteutukseen ja tässäpä kuvia siitä, mitä sain aikaiseksi.

Valmistelut aloitin tietysti kuskista. Nallukoille on mukava aina keksiä jotain pientä uutta ja tällä kertaa kaularusetin tilalle ompelin kolmiohuivin. Huivi sopii rusettia paremmin hurjalle kuskille. :) Kokeilin myös farkkua kankaana ja nalle onkin mukavan tukevaa tekoa. Kunhan pienokainen saa nimen, haluaisin kirjoa huiviin vielä nimen alkukirjaimen.

Moottoripyörää varten...

... tarvitset 2 pakettia esim. vastasyntyneille 2-5 kiloisille vaaveille tarkoitettuja vaippoja ja vaikkapa talouspaperirullan hylsyn. Leikkaa hylsystä kaksi vaipan levyistä tötteroä. 

Hylsyn avulla vaipparenkaan muodostaminen on helpompaa. Alussa tämä renkaan pohja muistuttaa malliltaan hieman joulutorttua. Tein hylsyyn pienet lovet ja pujotin kumilenkit neljän vaipan yli, jotta loput vaipat olisi helpompi latoa tyhjiin väleihin ja renkaasta tulisi tukevampi. Kumilenkit näyttävät hylsyn keskustassa renkaan pinnoilta.  Loistavana kasausapuna toimi myös kakkupohjavuoka.

 Kun paketin vaipat on jaettu tasaisesti neljään välikköön, pujota isompi kumilenkki koko renkaan ympärille, jotta vaipat pysyvät paikoillaan. Kumilenkin päälle kannattaa kiertää esimerkiksi silkkinauha, jotta rengas näyttää siistimmältä. (silkkinauha näkyy myöhemmissä kuvissa)

Ensimmäisen renkaan jälkeen toisen kasaaminen sujui jo helpommin.

Muissa pyörän osissa voikin käyttää mielikuvitusta. Harsot ovat kovassa käytössä vauvaperheissä ja olenkin siksi tykännyt niitä usein viedä tuliaisina. Nyt käytin harsoja mm. rungon muodostamiseen ja tätä moottoripyörää varten niitä tarvittiin neljä: kaksi runkoon, yksi istuimeksi ja yhden kierittelin tuttipullon päälle, joka on moottoripyörän valona. Ruokalapusta tein etulokasuojan ja halutessaan semmoisen voi laittaa myös takapyörän suojaksi. Harsosta muodostuneisiin sarviin pujotin vielä pikkuiset sukat.

 Silkkinauha peittää alla olevan kuminauhan. Renkaan hylsyn välistä pujotettu harso riittää pyörän sarviksi asti. Tuttipullo kannattaa kiinnittää napakasti: sidoin harson päät ensin kumilenkillä yhteen pullon päälle ja lopuksi koristelin rusetilla.

Toisella harsolla kiinnitin renkaat toisiinsa. Kumilenkkipinnoista on tässä apua, sillä harson päät saa piilotettua tukevasti hylsyn sisään eikä harsoa tarvitse sitoa erikseen kiinni. Pyörän satulaa en kiinnitellyt mitenkään vaan taittelin sen kuskin alle.

 Tässä hurjapäinen kuski prätkänsä selässä! Turhan myöhään keksin, että olisi pitänyt vielä laittaa nallelle lasten aurinkolasit tai uimalasit ajoa varten.

 Tämä askartelu oli hurjan mukavaa ja lopputulos parempi kuin osasin odottaa. Parasta oli kuitenkin nähdä ilahtuneen äidin ilme. :)

Vauhdikasta viikkoa!

Syksyn harrasteet

Mukavaa syksyn koristamaa tiistai-päivää!

Vaikka aika kesäiseltä olo on vielä tuntunut. Eilen päiväretkellä Tallinnassa olisi voinut erehtyä, että elellään vielä keskikesää. Ainoastaan kadut tuntuivat aika autioilta, kun lomalaiset ovat palanneet töihinsä. Kesä, varsinkin kulunut, on ihanaa aikaa. Vuosi vuodelta huomaan kuitenkin olevani alkusyksyn tyttöjä. Uudet harrastukset alkavat, energiaa piisaa, illat hämärtyvät tunnelmallisesti ja vähitellen saan paikantaa laatikoista muhkeita neuleita sekä monen kirjavaa huivikokoelmaani. Jaloilla on tosin vielä ristiriitainen olo syksyn saapumisen kanssa, en nimittäin suostu laittamaan sukkia jalkaan tai vaihtamaan tänäkään vuonna ballerinatossuja ennen kuin oikeasti viimat alkavat kolottaa tassuja. :)

Omaan syksyyni kuuluu usein myös inventaarion tekeminen.. Kirpputoritavaraa on kertynyt omiin sekä vanhempien nurkkiin. Uuden kodin myötä halusin käydä kaikki tavarat läpi, jotta projekti olisi edes parina seuraavana vuonna vähän pienempi. Mutta kun sen saman käy läpi myös vanhemmille jääneiden tavaroideni kanssa, meinaa turhautuminen iskeä, sillä loppua ei näy.. Näinä inventaariopäivinä olen sen verran uudelleen tutustunut nuoreen minääni, että turha enää kieltää ettenkö olisi aikamoinen hamsteri. Säilössä olivat mm. kokeet yläasteelta eteenpäin ja muutama keräilyharrastuskin esittäytyi: postimerkit, pinssit, kivikokoelma, tarravihkot, kiiltokuvat jne. Unohdettuja astioitakin löytyi, joiden tilalle on jo pariin kertaan ostettu vastaavanlaisia. 

Tämän päivän keräilykohteitani en nyt lähde listaamaan, mutta totesin kalenteria katsellessa, että koska nautin uuden oppimisesta, hamsteroin myös ajanvietettä harrasteiden parissa aika monelle päivälle. :D Innolla odotetut käsityötaiteen syventävät opinnot alkoivat vihdoin, luvassa on monta mielenkiintoista pidempää projektia joista myöhemmin juttua luvasssa. Harrastelu on laajentunut myös kotiseutua laajemmalle ja parissa naapurikunnassa käyn maalailemassa ja valokuvakerhossa.

Valokuvakerhoilu on pitkään ollut mielessä ja toivottavasti saan sieltä vinkkejä, ideoita ja harrastukseen hurahtaneita kamuja. Kerhoilun kunniaksi muutama kuvanen siitä, kuinka pääsin kokeilemaan ensimmäistä kertaa makrolinssiä eli lähikuvausta. Ystäväni muutti kesän alussa Joensuuhun ja lomalla ehtisin tutustua tähän sympaattiseen kaupunkiin hyvän opastuksen kanssa kolmen päivän ajan.

Kuvat on otettu Joensuun Botaniassa - kasvitieteellisessä puutarhassa jossa on myös maailman pohjoisin ja Suomen ainoa trooppinen perhospuutarha. Lämpimät suositukset paikalle, aion varmasti vierailla toistekin! 

Kuvista tuli kerralla suosikkejani. Olen tähän asti ollut vahvasti sitä mieltä, että objektiivien ostossa en pidä kiirusta makrolinssin kanssa, mutta taisipa tämä kokeilukerta muuttaa mieleni aivan toiseen laitaan.

Toinen toistaan upeammat ja isommat perhoset liitelevät vapaasti puutarhassaan. Hikihän siellä tropiikissa tuli, mutta haltioituneena seurailin perhosten liihottelua. Varovainenkin piti olla ettei astu näiden kauniiden yksilöiden päälle. Perhosia lukuunottamatta en ole mikään hyönteisintoilija, joten hitusen arvellutti huitaisenko vahingossa jotain siivekästä jos sellainen olisi sattunut istumaan vaikka pään päälle. :)

Katsetta ylös päin nostaessa saattoi puiden lehdillä möngertää ahkeria ruokailijoita. Tästäkin Mato Matalasta on tainnut tähän päivään mennessä kehittyä siivekäs kaunotar. Botaniasta lisäinfoa täällä: http://www.botania.fi/

Syksyn ihanuuksista mainittakoon vielä lopuksi, että tuleva kummilapseni järjesti pientä jännitysnäytelmää eikä loppuun asti ollut täyttä varmuutta onko tulossa tyttö vai poika. Uutta tulokasta pääsin jo ihastelemaan ja sydämen hurmasi pikkumies.

Tuliaiseksi "leivoin" elämäni ensimmäisen vaippakakun. Netistä löytyy kakkuohjeita moneen lähtöön, joten en tämän kaakun tekovaiheita kuvia lukuunottamatta enempää toista.

Vauvakavereita on tulossa lisää, joten tulevina päivinä harjoittelen vielä vähän toisenlaista mallia. Mukavaa näpertelyä ja onnistumisvarmuus on aika varma vähemmän leipovillekin. :)