tiistai 28. toukokuuta 2013

Kesähuone

Ikioman ensimmäisen kotikolon remontointi ja sisustaminen on pitänyt kiireisenä näihin päiviin saakka. Vähitellen alkaa kuitenkin olemaan hetkiä, jolloin voin istahtaa alas parvekkeelle ja nautiskella hämärtyvästä illasta ja linnunlaulusta. Koska en vielä omista sitä unelmien punaista tupaa ja isoa pihapiiriä, selkeänä visiona oli päästä muuttamaan edes vähän lähemmäs luontoa. Haluamani iso parveke, jonka olen täyttänyt kukkasilla, on ollut sisustusintoni ensimmäinen kohde.








En ole ollut tähän asti mikään viherpeukalo ja nyt intoa riittää enemmän kuin taitoa. :) Vinkkejä on ahnaasti metsästetty niin kirjoista, lehdistä kuin äitiliiniltäkin.



Vuoden aikana ehtisin tekemään keramiikassa monen monta ruukkua. Toivottavasti tämä tomaatti viihtyisi kipossaan ja antaisi hyvän sadon.



 Täältä minä nousen! Lupaavalta näyttää, vaikkakin matkaa pariin metriin on vielä jonkin verran.



Vuosi sitten Kurtnan antiikkimarkkinoilta löytyi vanhoja perunasäkkejä...



... jotka minun silmissäni olivat kuitenkin aina metallirunkoista sohvaa koristavia tyynyjä. Kyllä kelpaa köllötellä auringossa!



 Kesän tuoksua keräilin vanhemmilla kyläillessäni. Lapsena ei tarvinut mennä kuin takapihalle, kun vastassa oli oma pikku metsä ja kielomäki, jossa kielot kukkivat joka kevät entistä runsaampina.


Blogin myötä olen löytänyt taas innon valokuvaamiseen! Seuraavaa päivitystä luvassa keittiöstä. Lämpöistä viikonjatkoa! :)

lauantai 25. toukokuuta 2013

Äitiyden onni

Nuorena tyttönä päiväkirjan pitäminen oli tarkkaan mietitty juttu. Pohdin monta päivää, kuinka kirjoittaminen tulisi aloittaa. Juhlallisesti harkitsin alkusanoja ja saatoin omistaa yhden kappaleen sille, miksi juuri nyt oli oikea aika aloittaa päiväkirjan riipustaminen. Johtuiko liiasta pohtimisesta, mutta jaksoin päivitellä kirjojani viikon ajan… Jotta blogin kanssa ei kävisi samoin, mietinhän tämänkin aloittamista viimeiset kolme vuotta, siirryn ilman sen suurempia saatesanoja tärkeimpien asioiden äärelle. 


Ensimmäisen päivityksen omistan tulevalle äidille ja hyvälle ystävälleni Sinille!


Viime viikonloppuna kokoonnuimme isolla tyttöporukalla viettämään baby showeria Helsinkiin. Entisinä kaasoina halusimme keksiä taas jotain mukavaa ja yllättävää Sinin päänmenoksi ja toivottaa uuden pienen ihmisen tervetulleeksi maailmaan. Vauvakutsut olivat molemmille järjestäjille lajissaan ensimmäiset ja monta huimaavaa hetkeä kului mm. markettien vaippahyllyjen seassa. Onneksi saimme muilta kokeneemmilta osallistujilta paljon vinkkejä juhlia varten ja yhteistuumin päivästä tuli äidille toivottavasti ikimuistoinen.



Kuola valui menua kirjoittaessa! Brunssin tarjoilut hoidimme nyyttärihengessä eli jokaisella oli mukanaan ennalta ilmoitettu tuominen.


Möröisen minttusuklaamuffinssit.



Päivän ohjelmaan kuului mm. äidin hemmotteluhetki jalkahoidolla, vauvakutsulahjojen esittely ja leikkimielinen visailu tulevan lapsosen nimestä, syntymäpäivästä, pituudesta ja painosta.



Koti oli jo valmis vauvaa varten. Sini oli askarrellut vauvan kehdon yläpuolelle tämän herkän origamimobilen.


Ihmeitä ja iloja tulevan pienokaisen elämään, täällä odotellaan jo kovasti! :)