Blogihiljaisuus on päättynyt.
Loppukesästä varmistui, että pääsin jatkamaan, tai oikeastaan syventämään käsityötaiteen opintoja. Koulutus kestää 2,5 vuotta ja ensimmäisellä varsinaisella kahdesta viikonlopusta koostuvalla jaksolla työstimme aihetta unelmien tuoli. Tehtävä oli sinänsä haastava, sillä en välttämättä tarvitse enää yhtään istuinta kotini koristeeksi.
Ensimmäisellä kerralla lähestyin aihetta luonnosta käsin. Varsinainen unelmatuolini olisi ehkä hetken rakennelma jonnekin rauhaisan metsän siimekseen tai kansallismaiseman äärelle vaikkapa Kolin huipulle. Pienenä tyttönä rakastin majojen rakentamista, miksipä en voisi näin aikuisena rakennella metsän valtaistuinta samalla innolla? :) Loka-marraskuun takia. Vesikelit ja lehdettömät puiden oksat eivät nyt suoraan sanoen innostaneet rakenteluihin kuin sisällä ja siksipä punoin muutamasta koivunoksasta pienoismallin tästä unelmien levähdyspaikastani. Koristeeksi kierittelin lempikukkani vanamon lehtivanaa. Kiitos Raitamamille tästä ideasta ja vanamon metsästyksestä. <3
Toisestakin tuoli-ideasta on kiittäminen yllä mainittua henkilöä, sillä tarkkaavaisena hän bongasi kirpputorilta säilytyspallin, joka liittyy vahvasti lapsuuteeni.
Lapsuudesta eniten mieleen jäänyt istuin oli maalla ollut nahkainen palli, jossa kummitätini säilytti villasukkalankojaan. Palli oli mukavan kiikkerä ja päällystetty nahan jäljitelmällä ja voi kuinka mukavasti se huokasikaan, kun sen päälle istui rivakasti. Kansi ikäänkuin täyttyi samalla ilmasta ja puhaltui ulos keskellä olleesta reiästä. Kun tämä nahkapallin kaukainen sukulainen, likainen ja karvainen ilmestys hypähti kirpparilla silmille, tiesin että tämä kätevä istuin ansaitsi uuden käyttötarkoituksen ja ilmeen hyvässä kodissa.
Karvahuppu sai kyytiä ja hyvässä kunnossa ollut runko kokonaan valkoisen värin.
Olen jo pitkään haaveillut tilkkutöiden tekemisestä, mutta ennen kuin sisäistän oikean leikkuutekniikan, tilkkuilen sekatekniikalla. Ja sehän sopii mainiosti, sillä työnjälkeni on yleensä hyvinkin harkittua ja siistiä. Sekatekniikalla jopa minä voin irroitella enkä voi ennakoida lopputulosta. Niin ja lankojen päättelyssäkin uskalsin oikoa, saksittelua ilman solmuja. :)
Kolmioista kasasin ympyrän...
... nakuttelin huolellisesti puukannen ja pehmusteiden päälle...
... ja lopuksi kursin keskustan koholle päällystetyn puunapin avulla.
Rungon päällystin kahdella kankaalla, jotka toistuvat pallin kannessa. Aluksi suunnittelin päällystäväni myös rungon sekatekniikalla, mutta kokonaisuudesta olisi tullut kenties liian sekava. Nyt kansi pääsee oikeuksiinsa.
Palli on loistava tuki lepoa kaipaaville jaloille. Ja eiköhän täältä tavaran keskeltä jotain säilöttävääkin sinne löydy.
Lopuksi vielä pari nallea, joita en malta olla esittelemättä.
Kummipoika sai nimen ja ylpeä kummitäti vei lahjaksi mm. nallen.
Joulu lähestyy ja sain myös mielenkiintoisena tilauksena valmistaa nallesta tonttuversion. Nalle näytti jo tässä vaiheessa veikeältä...
... mutta sai viime silaukseksi huovutetun parran.
Vähän vielä marraskuuta jäljellä, koitetaan selättää tämä hämäränhyssy vaikkapa joulupuuhasteluilla. :)
