Äitiyden onni

Nuorena tyttönä päiväkirjan pitäminen oli tarkkaan mietitty juttu. Pohdin monta päivää, kuinka kirjoittaminen tulisi aloittaa. Juhlallisesti harkitsin alkusanoja ja saatoin omistaa yhden kappaleen sille, miksi juuri nyt oli oikea aika aloittaa päiväkirjan riipustaminen. Johtuiko liiasta pohtimisesta, mutta jaksoin päivitellä kirjojani viikon ajan… Jotta blogin kanssa ei kävisi samoin, mietinhän tämänkin aloittamista viimeiset kolme vuotta, siirryn ilman sen suurempia saatesanoja tärkeimpien asioiden äärelle. 

Ensimmäisen päivityksen omistan tulevalle äidille ja hyvälle ystävälleni Sinille!

Viime viikonloppuna kokoonnuimme isolla tyttöporukalla viettämään baby showeria Helsinkiin. Entisinä kaasoina halusimme keksiä taas jotain mukavaa ja yllättävää Sinin päänmenoksi ja toivottaa uuden pienen ihmisen tervetulleeksi maailmaan. Vauvakutsut olivat molemmille järjestäjille lajissaan ensimmäiset ja monta huimaavaa hetkeä kului mm. markettien vaippahyllyjen seassa. Onneksi saimme muilta kokeneemmilta osallistujilta paljon vinkkejä juhlia varten ja yhteistuumin päivästä tuli äidille toivottavasti ikimuistoinen.

Kuola valui menua kirjoittaessa! Brunssin tarjoilut hoidimme nyyttärihengessä eli jokaisella oli mukanaan ennalta ilmoitettu tuominen.

Möröisen minttusuklaamuffinssit.

Päivän ohjelmaan kuului mm. äidin hemmotteluhetki jalkahoidolla, vauvakutsulahjojen esittely ja leikkimielinen visailu tulevan lapsosen nimestä, syntymäpäivästä, pituudesta ja painosta.

Koti oli jo valmis vauvaa varten. Sini oli askarrellut vauvan kehdon yläpuolelle tämän herkän origamimobilen.

Ihmeitä ja iloja tulevan pienokaisen elämään, täällä odotellaan jo kovasti! :)