Kesän mukavimpia päiviä

Niin se kuukausi ja ensimmäinen kunnon kesälomani vuosikausiin sujahti nopeasti ohi ja viikonloppuna pitäisi asettaa itsensä taas työmoodille: tuskinpa olen ainoa tästä kurjimuksesta kärsivä. :) Lomalla unohdin aika kiitettävästi myös tietokoneen, joten lomakuulumiset tulevat jälkijunassa...

Kesäjuttuja muistellessa mieleenpainuvimmat hetket olen viettänyt maaseudun rauhassa luonnosta ja hellepäivistä kepeästi nautiskellen. Loppulomasta ompelukärpänen puraisi toden teolla ja nallevillityskin valtasi mielen. Länsirannikolle suunniteltu kirpputori-/mökkiretki meni mönkään, sillä tunnollinen työntekijähän sairastaa lomalla... Varaäiskän kanssa saatiin kuitenkin sellainen lepopäivä vietettyä, että siitä riittää intoa ja iloa pitkäksi aikaa!

Lepopäivä ei ollut perinteistä köllöttelyä vaan... 

Hellepäivän kunniaksi viriteltiin ompelupiste ulos ja kesätuulen mukavasti kutitellessa viihdyimme ompelustemme parissa melkein yöhön asti! 10 tunnin ompelumaratonin kruunasivat muurikkalettuset.

 Olin jo pitkään havitellut vanhaa nallea esimerkiksi kirpputoreilta, mutta kun sellaista ei ole vielä vastaan tallustellut, sain varaäiskältä aikanaan kaavat nallen valmistamiseen. Sen jälkeen olenkin ollut nallevillityksen vallassa ja ainakin päässä on monenlaista suunnitelmaa mitä näiden nallukoiden varalle voisi keksiä. Löysin viime jouluna alemyynnistä pitkät yöhousut, joiden kankaan näin kyllä aivan muualla kuin koipieni peittona. Purin housuista kaiken tarpeellisen pitseistä lähtien ja kangas sai uuden muodon nallen kaavoilla. 

Ompelupäiväni tuotos saa muotoaan tässä. Haluaisin pitää nallet kierrätysmateriaaleista tehtynä. Ensimmäistä kertaa kokeilin nallelle myös liikkuvia raajoja ja olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Pieni vaatemallistokin on käväissyt mielessä.

Tämä nalleneiti matkaa nimiäislahjaksi ystäväni tyttärelle. 

Tässä esittäytyy ensimmäinen tekemäni nalle. Hän ei valitettavasti pääse matkustelemaan vaan saa tyytyä lököilyyn kotisohvallani. Hänen "turkkinsa" löytyi varaäiskän aarrevarastoista ja kauniisti käsinkirjottu kangas on joskus ollut pöytäliinana. Nallukoita on tulossa lisääkin, sillä lähipiirissäni on syntymässä vauvoja ja mikäs sen mukavampaa antaa perheelle lahjaksi kuin jotain itse tehtyä. Myytäväksikin asti näitä joskus valmistuu, yksi pehmoinen fleecepuserosta ommeltu kontio on jo pienen pojan kaverina.

Lapset ovat lähellä sydäntäni ja olen aina pikkuisen haaveillut oman lastenkirjan tekemisestä. Ehkä näistä nalleista olisi kirjan hahmoiksikin, aika näyttää.. :)

Nyt takaisin ompelukoneen äärelle. Tunnelmallisia ja hämärtyviä elokuun iltoja!